Linssileikkaus

Linssileikkaus on teknisesti sama leikkaus kuin kaihileikkaus. Linssileikkaus – sanaa käytetään kun potilaan oma linssi ei ole vielä samentunut eli kyseessä on etukäteen tehty kaihileikkaus. Linssileikattu potilas ei tarvitse enää myöhemmin elämässään kaihileikkausta. Linssileikkaus tyypillisesti tehdään, jos yli 50 -vuotias potilas toivoo vapautta silmälaseista.

Kirurginen hoito

Linssileikkauksessa silmän oma linssi vaihdetaan muovilinssiin. Leikkaus tehdään tippapuudutuksessa ja potilas saa tarvittaessa rentouttavaa lääkitystä. Leikkaus kestää yleensä noin puoli tuntia ja siitä kotiutuu samana päivänä.

Leikkaustulos ja leikkausriskit

Linssileikkaus antaa potilaalle vapautta silmälaseista. Sen vaikuttavuus riippuu valitusta linssistä ja potilaan näön käytön tarpeista. Osa linssileikatuista potilaista tarvitsee silmälaseja myös leikkauksen jälkeen tietyissä tilanteissa.

Linssileikkaus on pienen riskin leikkaus. Leikkausriskiin vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi korkea ikä ja silmän rakenteelliset tekijät. Leikkauksen mahdollisia komplikaatioita ovat esimerkiksi tulehdus, kudosturvotus, verkkokalvo- ja lasiaiskomplikaatiot ja silmän rakenteen vauriot. Osa potilaista tarvitsee useita seurantakäyntejä ja lääkehoitoa tai lisätoimenpiteitä. Näöntarkkuus jatkohoitojen jälkeen on valtaosalla potilaista hyvä.

Linssileikkauksessa valittu linssi vaikuttaa optiseen riskiin. Parhaista käytännöistä huolimatta potilaalle ei voida luvata 100 % varmuudella vapautta silmälaseista. Yksiteholinsseillä potilas näkee joko kauas tai lähelle ilman laseja. Monovisiossa potilas näkee yleensä hyvin kaus ilman laseja ja tyydyttävästi lähelle. Pieni teksti vaatii lukulasit ja kolmiulotteinen näkeminen ja etäisyyksien hahmottaminen voi olla vaikeaa esimerkiksi nopeissa pallopeleissä. Moniteholinsseillä potilas näkee yleensä kauas ja lähelle ilman laseja, mutta voi silti tarvita lasit ajoittain jollekin etäisyydelle, kuten tietokoneelle. Moniteholinsseihin liittyy riski halo-ilmiöstä, jossa erityisesti pimeässä valopisteiden ympärillä näkyy ylimärääinen valorengas. Tutkimusten mukaan tämän havaitsee 20-50% potilaista, ja kokee häiritsevänä noin 5 % potilaista. Potilas yleensä tottuu ja mukautuu tilaan niin, ettei se häiritse häntä. Kokonaisuudessaan valon tarve näkemisessä on yleensä leikkauksen jälkeen hieman suurentunut. Jos potilas myöhemmin elämässään saa vaikeaan näkövammaisuuteen johtavan sairauden, moniteholinssin mahdollistama näkökyky voi olla hieman huonompi kuin yksiteholinssin mahdollistama näkökyky.